Surun sumu syngiä suitzi, cosca curian elon muutti, muinen corckiast opist herra, mest. Yriän Ståhlberg kerran, Rauman rascas kirconpaimen prowasti myös ansain aiwan samas Herran seuracunnas joca tapaht' elocuusa päiwän päälle ensimäisen wuonna tuhat, sata seitzem, colmekymmend wielä lisä, mutta wuonna toisna isä päiwän päälle ensimmäisen colmatkymmend helmecuusa, leposial johdatettin, suures seuras saatettihin odottaman onnellista lunastajan ilmestystä. Ilmoitettu itcun änel jälkimuistox jälkenjäneil isän maalle mainehix. J. S.
